Kauneimmat karjalaiset lauluni

Esiintyjät

Sanna Matinniemi, sopraano

Mirva Helske, piano

Esa Laukkanen, luento

Ohjelmassa

Klo 15:30 KAUNEIMMAT KARJALAISET LAULUNI -konsertti

Oopperalaulaja Sanna Matinniemi ja pianisti Mirva Helske tulkitsevat Itsenäisyyspäivän kunniaksi kauneimpia karjalaisia säveliä. Kuulijoilta kerätyt toivelaulut heräävät henkiin tunnin mittaisessa konsertissa. Ohjelma sisältää tunnettuja suomen- ja karjalankielisiä lauluja kuten "Laps´ olen Karjalan" ja "Reppurin laulu", mutta myös miltei unhoon jääneitä karjalaisten säveltäjien teoksia.

Kauneimmat karjalaiset lauluni -konsertti vie juurille, muistoihin ja maisemiin, jotka yhä elävät sydämissämme – upeita luontokuvauksia ja koskettavia tunnelmia joulukuun hämärässä. Läsnä on koko tunteiden kirjo: herkkyyttä, haikeutta sekä tarinoiden lämpöä ja voimaa. 

Juankoskelaissyntyinen, useissa laulukilpailuissa palkittu sopraano Sanna Matinniemi tekee kansainvälistä konserttisolistin uraa Wienissä. Matinniemen isoäiti oli Karjalan evakko, ja hän on rakentanut konserttiohjelman kunnioittaakseen karjalaisia juuriaan. Myös Pohjois-Karjalasta kotoisin olevan pianisti Mirva Helskeen sukua on lähtöisin Karjalasta. 

Konsertti on osa Mikkelin Musiikkijuhlien On the Move! -oheiskonserttisarjaa, joka tarjoaa kulttuurielämyksiä Mikkelin seudulla elokuun festivaaliviikon ulkopuolella. Suuren suosion ympäri Suomea saatu konsertti uusitaan nyt Mikkelissä Karjala-seurojen toiveesta.

Klo 14:00 TAKAISIN KARJALAAN -luento

Ennen konserttia sotahistoriaharrastaja, VTM Esa Laukkanen johdattaa kuulijat aikamatkalle Laatokan-Karjalan vaiheisiin vuosina 1941-1945. Kuvitettu esitelmä pohjautuu Laukkasen oman perheen vaiheisiin sekä Impilahden Sotilashallintoalueen päällikön, myöhemmän Karjalan Liiton toiminnanjohtajan Simo Härkösen päiväkirjaan kyseiseltä ajalta. 

“Lähes 300 000 karjalaista evakkoa palasi entisille asuinsijoilleen, kun menetetyt alueet oli Jatkosodassa vallattu takaisin. Ensimmäiset evakot palasivat Karjalaan jo syksyllä 1941 siivoamaan asuinsijoja ja korjaamaan venäläisten kylvämää satoa. Vuoteen 1943 mennessä tuotantoelämä oli jo saatu melkein sotaa edeltäneelle tasolle, koulut ja muu yhteiskunnallinen toiminta jälleen pystytettyä. Kesällä 1944 oli jälleen lähdettävä toiselle evakkomatkalle puna-armeijan suurhyökkäyksen alta ja aloitettava uusi elämää muualla Suomessa.”

Luento ja konsertti ovat tunnin mittaiset, välissä 30 min väliaika. Konserttilipulla voi osallistua molempiin tai toiseen tapahtumista.